SN-adoptiot.fi

Tietoa erityistarpeisten lasten adoptoimisesta ja adoptoitujen erityistarpeista
HAKEMISTO
 
ETUSIVU
ADOPTIOSTA
ERITYISTARPEISTA
YHTEYSTIEDOT

Synnynnäinen syfilis eli kuppa

Pääkohdat

Lyhyesti

Lapsi on useimmiten saanut tartunnan äidiltään ennen syntymäänsä istukan läpi. 60% infektoituneista vastasyntyneistä on oireettomia. Varhain ilmenevässä taudissa oireita ilmaantuu ensimmäisten elinkuukausien aikana, tyypillisesti maksan suurenemista, maksa-arvojen nousua, näppyläistä ihottumaa, luuston sekä luukalvon tulehdustiloja, nuhaisuutta ja kasvun hitautta. Mikäli oireista sairautta ei hoideta tai oireet ovat niin lieviä että jäävät huomaamatta, voi yli 2-vuotiaalla ilmetä luustopoikkeamia (säären kaarevuus eteenpäin, nenänselän luhistuminen eli satulanenä), suupielen arpia, silmämuutoksia (yleisin sarveiskalvon sameutuma), hammaspoikkeamia (tavallista kapeammat ja purupinnan keskeltä kuopalla olevat etuhampaat) ja kuulovamma. Ajoissa, vastasyntyneenä tai heti varhaisten oireiden ilmaannuttua, penisilliinillä hoidettuna tauti ei yleensä jätä haittoja. Mikäli luustoon tai muualle kehoon on pysyviä vaurioita ehtinyt kehittyä, ne eivät katoa infektion hoidolla, vaikka tauti saadaankin hävitettyä. Hoidon jälkeen jää "serologinen arpi", eli yleensä vasta-ainetaso sen verran koholle, että peruskuppatestit näyttävät positiivista. Hoidon onnistumista seurataan toistetuilla kardiolopiinivasta-ainetesteillä, joissa pitäisi olla havaittavissa selvä lasku ajan kanssa ja yleensä normalisoituminen 6kk kuluessa (muutkin tekijät kuin kuppa voivat nostaa kardiolopiinivasta-ainepitoisuutta). Synnynnäinen kuppa ei anna suojaa myöhempiä kuppatartuntoja vastaan ja niiden toteaminen synnynnäisen kupan sairastaneelta onnistuu vain kardiolipiinitason kohoamisen osoittamisella.

Laajemmin ja lääketieteellisemmin

Syfilis, eli kuppa, on yksi maailman yleisimmistä sukupuolitaudeista. Se on hoidettavissa penisilliinillä, mutta tehokas hoito vaatii riittävän hoitoajan ja riittävän suuret lääkepitoisuudet elimistössä. Kupan aiheuttaa treponema pallidum -bakteeri, joka voi tarttua äidistä sikiöön raskauden toisella tai viimeisellä kolmanneksella ja aiheuttaa sikiön kuoleman, ennenaikaisen syntymän, vastasyntyneen kuoleman tai synnynnäisen kuppatartunnan, joka voi joko aiheuttaa oireita jo varhain tai hoitamattomana jäädä piilemään elimistöön. Kupan luonnollinen kulku aikuisella on kolmivaiheinen: Primäärikuppa (kivuton haavauma, joka voi jäädä huomaamatta), sekundäärikuppa (yleis- ja iho-oireita, kuten roseola, ja vaihtelevia oireita voi olla missä päin kehoa tahansa) ja tertiäärikuppa (joko oireeton, tai iho-ja sydänoireita sekä eteneviä keskushermosto-oireita, mielenterveysongelmia ja persoonallisuuden muutosta). Synnynnäisessä kupassa ei nähdä ensivaihetta, vaan tauti jaotellaan varhain ja myöhään alkavaan. Varhain alkavassa oireita ilmaantuu ennen kahden vuoden ikää. Myöhään ilmenevään tai hoitamatta jääneeseen varhaiseen tautiin liittyy yleis- ja silmäoireita (monenlaisia, tyypillisin interstitiaalinen keratiitti, eli tulehdustilan aiheuttama sarveiskalvon samentuminen ja arpeutuminen), luustomuutoksia, heikkoa kasvua ja kehitystä, hammaspoikkeamia sekä joskus kuulo-oireita (pitkään hoitamatta jäänyt synnynnäinen kuppa aiheuttaa etenevän senosorisneuraalisen kuulovamman n. kolmasosalle sairastuneista ja n. 40% heistä kehittyy kuulovamma jo lapsuusiässä ja lopuille yleensä 35 ikävuoteen mennessä). Tehokas ja asianmukaisesti toteutettu antibioottihoito suonensisäisesti tai pistoksin toteutettuna penisilliinillä hävittää taudinaiheuttajan, muttei korjaa mahdollisia jo ilmaantuneita vaurioita. Samanaikainen HIV-infektio heikentää kupan lääkehoidon onnistumistodennäköisyyttä merkittävästi.

Helpoimmillaan

Lapsi on hoidettu tehokkaasti vastasyntyneenä tai pikkuvauvana. Hän on täysin terve ja normaali lapsi. Kupan vasta-ainetestit antavat hänelle positiivisen tuloksen, mutta kardiolopiinitaso on matala. Maitohampaissa voi ilmetä poikkeamia.

Vaikeimmillaan

Infektio on todettu yli 2-vuotiaana vasta ulkoisten oireiden (satulanenä, poikkeavat hampaat, sarveiskalvon samenema, kuulovamma) perusteella ja hoito on ollut virheellinen tai riittämätön. Lapsi tarvitsee uuden tehokkaan antibioottihoidon. Hänellä voi olla sekä jonkinasteinen näkövamma että kuulovamma, luuston rakennepoikkeamia, jopa neurologisia oireita. Häntä voidaan kiusata tai syrjiä poikkeavan näköisen nenän ja hampaiden vuoksi. Mikäli lapsella on HIV, ei kupan tehokas häätö kokonaan elimistöstä välttämättä onnistu.

Maakohtaisia eroja

Luotettavien tilastotietojen saaminen on vaikeaa niistä maista, joissa ei kaikkia raskaanaolevia tai vastasyntyneitä testata, eli oikeastaan lähes kaikkialla korkean elintason maiden ulkopuolella. Arviolta joka vuosi 1.4 miljoonaa raskaana olevaa naista sairastaa aktiivista kuppaa ja heistä n. 80% käy raskauden aikana jossakin seurannassa terveydenhuollon piirissä. Vähintään 500 000 raskautta vuosittain johtaa kupan vuoksi keskenmenoon, kuolleena syntymiseen, vastasyntyneen kuolemaan tai infektoituneeseen lapseen. Synnynnäisen kuppainfektion saaneita lapsia syntyy n. 150 000 vuodessa. Keskisuuren esiintyvyyden maihin, joissa äitiysneuvolatyyppiseen seurantaan raskausaikana osallistuneista 1-4.9%:lla todettiin kuppa kuuluvat Etelä-Afrikka, Etiopia, Kenia ja Kolumbia. Maihin, joissa raskaanaolevista 0.5-0.9%:lla todettiin kuppa kuului Suomen adoptiokontaktimaista Kiina ja Bulgaria.

Lähteitä

1. Walker D.G. Forgotten but not gone: the continuing scourge of congenital syphilis. The Lancet Infectious Diseases.Volume 2, Issue 7, July 2002, Pages 432–436.
2. Waseem M, Steele R.W. Pediatric Syphilis Medscape. Updated: Apr 1, 2013 http://emedicine.medscape.com/article/969023
3. Newman L, Kamb M. Global Estimates of Syphilis in Pregnancy and Associated Adverse Outcomes: Analysis of Multinational Antenatal Surveillance Data. PLOS Medicine February 26, 2013
4. Tucker J.D, Cohen M.S. China's syphilis epidemic: epidemiology, proximate determinants of spread, and control responses. Curr Opin Infect Dis. Feb 2011; 24(1): 50–55.
5. Chudomirova K, Shmilev T ja Panova M. Congenital Syphilis in a Newborn. Sexually Transmitted Infections 2013;89:A130.
6. L Tikhonova L, Salakhov E. ym. Congenital syphilis in the Russian Federation: magnitude, determinants, and consequences. Sexually Transmitted Infections Apr 2003; 79(2): 106–110.
7. Dinh T-H, Kamb M.L. Integration of Preventing Mother-To-Child Transmission of HIV and Syphilis Testing and Treatment in Antenatal Care Services in the Northern Cape and Gauteng Provinces, South Africa. Sexually Transmitted Diseases: November 2013 - Volume 40 - Issue 11 - p 846-851

Newman L, Hawkes S. Challenges in global estimates of syphilis in pregnancy. Sex Transm Infect 2011;87:A4

>>Takaisin Tietovipu -sivulle
Tämä sivusto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.